Liuoslaskuri

Laske pitoisuus, laimentaminen, moolarisuus ja lääkelaskut helposti. Kaikki kemian liuoslaskut yhdessä paikassa.

Laskuri

Valitse laskutyyppi ja syötä arvot

C₁ × V₁ = C₂ × V₂
Liuenneen aineen määrä pysyy vakiona laimentamisessa
Muista:

Liuoksen massa = liuotin + liuennut aine
Esim. 20 g suolaa + 180 g vettä = 200 g liuosta

c = n / V = m / (M × V)
Moolarisuus (mol/L) = ainemäärä / tilavuus
Yleisiä moolimassoja:
NaCl58.44
NaOH40.00
HCl36.46
C₆H₁₂O₆180.16
1% (m/v) = 10 mg/ml
Pätee laimeille vesiliuoksille (ρ ≈ 1 g/ml)
Pikamuunnokset:
0,5%5 mg/ml
1%10 mg/ml
2%20 mg/ml
5%50 mg/ml

Tulokset

Lasketut arvot

Tulos
Vinkki
Syötä arvot vasemmalle nähdäksesi tulokset. Käytä pistettä desimaalierottimena.

Mitä ovat liuoslaskut?

Liuoslaskut ovat kemian ja lääkehoidon keskeisiä laskuja, joissa määritetään liuoksen pitoisuus, laimentaminen tai sekoittaminen. Liuos koostuu liuottimesta (esim. vesi) ja liuenneesta aineesta (esim. suola, sokeri, lääkeaine).

Liuoslaskuja tarvitaan kaikkialla: laboratoriossa, sairaalassa, teollisuudessa ja jopa kotikeittiössä. Oikea pitoisuus on ratkaisevan tärkeää lääkkeiden annostelussa, kemikaalien käsittelyssä ja ruoan valmistuksessa.

Tärkein kaava
C₁ × V₁ = C₂ × V₂
Liuenneen aineen määrä pysyy vakiona laimentamisessa
Peruskäsite
Liuoksen kokonaismassa = liuotin + liuennut aine
Esimerkki: 180 g vettä + 20 g suolaa = 200 g liuosta

Pitoisuuden ilmaisutavat

Pitoisuus kertoo, kuinka paljon liuennutta ainetta on liuoksessa. Eri käyttötarkoituksissa käytetään eri yksiköitä:

Massaprosentti (m/m%)

(maine / mliuos) × 100%

Liuenneen aineen massan osuus liuoksen kokonaismassasta. Käytetään kiinteiden aineiden liuoksissa.

Tilavuusprosentti (v/v%)

(Vaine / Vliuos) × 100%

Liuenneen aineen tilavuuden osuus kokonaistilavuudesta. Käytetään nestemäisille liuoksille (esim. alkoholi).

Massa-tilavuus (m/v%)

grammaa / 100 ml

Liuenneen aineen massa 100 ml:ssa liuosta. Yleinen lääkehoidossa ja laboratorioissa.

Moolarisuus (mol/L)

c = n / V

Ainemäärä (mooleina) litrassa liuosta. Tärkein yksikkö kemiallisissa reaktioissa.

Laskuesimerkki
20 g suolaa liuotetaan 180 g veteen:
Massaprosentti = (20 g / 200 g) × 100% = 10 m/m%

Lääkelaskujen kultainen sääntö

Lääkehoidossa käytetään usein yksinkertaistettua sääntöä laimeille vesiliuoksille, joiden tiheys on lähellä vettä (ρ ≈ 1 g/ml):

Lääkelaskujen muistisääntö
1% (m/v) = 10 mg/ml
0,5%
5 mg/ml
1%
10 mg/ml
2%
20 mg/ml
5%
50 mg/ml

Huomio: Tämä sääntö pätee vain laimeille vesiliuoksille, joiden tiheys on noin 1 g/ml. Väkevillä liuoksilla tai muilla liuottimilla käytä tarkkoja laskukaavoja.

Laimentaminen käytännössä

Laimentamisessa lisätään liuottimea väkevämpään liuokseen, jolloin pitoisuus pienenee, mutta liuenneen aineen kokonaismäärä pysyy samana. Tämä on laimennuskaavan C₁V₁ = C₂V₂ perusta.

1
Tunnista tunnetut arvot

Merkitse C₁ (väkevä pitoisuus), C₂ (haluttu pitoisuus), V₁ tai V₂ sen mukaan mitä tiedetään.

2
Käytä kaavaa

Ratkaise tuntematon: V₁ = (C₂ × V₂) / C₁ tai V₂ = (C₁ × V₁) / C₂

3
Valmista liuos

Mittaa väkevä liuos ja täytä lopulliseen tilavuuteen liuottimella. Lisättävä liuotin = V₂ – V₁.

Käytännön esimerkki
Tehtävä: Valmista 500 ml 2% suolaliuosta käyttäen 10% väkevää liuosta.

Ratkaisu: V₁ = (C₂ × V₂) / C₁ = (2 × 500) / 10 = 100 ml

Valmistus: Ota 100 ml väkevää liuosta ja lisää 400 ml vettä (500 – 100 = 400).

Moolarisuus ja ainemäärä

Moolarisuus (c) ilmaisee liuenneen aineen ainemäärän (mooleina) liuoksen tilavuutta (litroina) kohti. Se on tärkein pitoisuusyksikkö kemiallisissa reaktioissa.

Moolarisuuden kaavat
c = n / V = m / (M × V)
c = konsentraatio (mol/L), n = ainemäärä (mol), V = tilavuus (L), m = massa (g), M = moolimassa (g/mol)
Aine Kaava Moolimassa (g/mol) Käyttö
Natriumkloridi NaCl 58,44 Suolaliuokset
Natriumhydroksidi NaOH 40,00 Emäsliuokset
Suolahappo HCl 36,46 Happoliuokset
Glukoosi C₆H₁₂O₆ 180,16 Sokeriliuokset
Kalsiumkloridi CaCl₂ 110,98 Laboratorio
Laskuesimerkki
Tehtävä: Valmista 0,5 L 0,1 mol/L NaCl-liuosta.

Ratkaisu: m = c × V × M = 0,1 × 0,5 × 58,44 = 2,922 g

Valmistus: Punnitse 2,922 g NaCl ja liuota 500 ml:aan vettä.

Käytännön vinkkejä

🔢

Tarkista yksiköt

Varmista aina, että kaikki arvot ovat samassa yksikössä ennen laskemista.

⚖️

Tarkka punnitus

Käytä analyyttista vaakaa (0,001 g) tarkkoja liuoksia valmistettaessa.

🧪

Liuottaminen

Liuota aine ensin pienempään vesimäärään, sitten täytä lopulliseen tilavuuteen.

📝

Merkinnät

Merkitse etiketissä: aineen nimi, pitoisuus, päivämäärä ja tekijä.

⏱️

Säilyvyys

Tarkista säilyvyysaika – monet laimennetut liuokset säilyvät vain lyhyen aikaa.

🔄

Tarkistuslasku

Laske tulos kahdella eri tavalla ja vertaa – virheiden välttämiseksi.

Turvallisuusmuistutukset

  • Suojaimet: Käytä aina suojalaseja ja hanskoja kemikaalien kanssa
  • Hapot: Lisää aina happo veteen, ei vettä happoon!
  • Tuuletus: Työskentele tuuletetussa tilassa haihtuvien aineiden kanssa
  • Jätteet: Hävitä kemikaalijätteet asianmukaisesti

Testaa osaamistasi

Liuoslaskujen harjoitus
Ladataan kysymystä…
Pisteet: 0 / 0

Usein kysytyt kysymykset

Miksi kaava C₁V₁ = C₂V₂ toimii?

Kaava perustuu siihen, että laimentamisessa liuenneen aineen kokonaismäärä (C × V) pysyy samana – vain konsentraatio ja tilavuus muuttuvat käänteisesti.

Milloin käytän massaprosenttia vs. tilavuusprosenttia?

Massaprosenttia käytetään, kun liuennut aine on kiinteä (esim. suola vedessä). Tilavuusprosenttia käytetään nesteseoksille (esim. etanoli vedessä).

Mikä on ero moolarisuuden ja molaalisuuden välillä?

Moolarisuus (mol/L) = ainemäärä / liuoksen tilavuus. Molaalisuus (mol/kg) = ainemäärä / liuottimen massa. Moolarisuus on yleisempi.

Miten muutan mg/ml prosenteiksi?

Laimeissa vesiliuoksissa: jaa mg/ml arvo 10:llä. Esim. 20 mg/ml = 2%. Tämä perustuu sääntöön 1% = 10 mg/ml.

Mitä tarkoittaa laimennossuhde 1:10?

Laimennossuhde 1:10 tarkoittaa 1 osa väkevää liuosta + 9 osaa liuotinta = 10 osaa lopullista liuosta. Pitoisuus laimentuu kymmenesosaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *